Veronica Kalhori

Kaikki blogit puheenaiheesta Koulutusleikkaukset

Yritystukia vai koulutettu väestö?

Suomi jakaa yritystukia laskentatavasta riippuen 4-9 miljardia euroa joka vuosi.

Suurin osa yritystuista on hyödyttömiä.

Media toistelee näitä otsikoita säännöllisesti, mutta mikään ei muutu. Jostain syystä hallitukset peräjälkeen ovat katsoneet tarpeelliseksi jakaa rahaa ja verohelpotuksia voittoa tuottaville yrityksille. Nämä tuet ovat massiivisia tulonsiirtoja rikkaille: Osinkotuloista nauttivat yleensä eniten kaikista suurituloisimmat.

Osaamiseen ja tutkimukseen tulee panostaa!

Toimiessamme globaalissa maailmassa, jossa ympäristömme muuttuu jatkuvasti, voidaan jopa sanoa, että muutokset ovat niin nopeita, että maailma voi näyttää melko erilaiselta yli yhden yön. Voidaksemme hallita näitä muutoksia, on äärimmäisen tärkeätä, että olemme innovatiivisia ja osaamme reagoida ympäristön muutoksiin. Keskeistä on, että annamme asiantuntijoiden käyttää heidän osaamistaan ja tietotaitoaan.

Miksi kaupunkikoulujen menestys pitäisi olla hallituksen agendalla?

Viimeistä vuottaan tarpova eduskuntakausi käynnistettiin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Kun talouskasvu on heikko, on järkevä käyttää vähäiset resurssit siten, että huolehditaan peruspalveluista, kuten päiväkodeista ja kouluista, joissa tulevaisuuden osaajat ja tieteentekijät kasvavat. Sipilän hallitus on kuitenkin päättänyt edetä koulutuspolitiikkaan tehtävien kestävien rakenteellisten uudistusten sijaan koulutusleikkausten tiellä.

Jotain rajaa koulutusleikkauksiin

12.9. HS  Koulutuksesta säästettiin Suomessa pidempään kuin useimmissa muissa maissa, kertoo OECD:n vertailu

Koulutusmenojen osuus julkisista menoista jatkoi laskuaan Suomessa pidempään kuin useimmissa OECD-maissa, käy ilmi taloudellisenyhteistyön ja kehityksen järjestön tiistaina julkaisemasta laajasta vertailusta. Suomessa raportista tiedottivat Opetushallitus ja opetusministeriö.

Työvoimapulapropagandaa metalliyritysten tapaan

Vuorokauden sisällä Uudessa Suomessa on uutisoitu kahden metallialan työnantajan kertomuksia työvoimapulasta ja hakijoiden motivaation puutteesta. Järjestelmässä on vikaa eikä yrittäjien omilla toimilla ilmeisestikään ole mitään vaikutusta asiaan.

Opetusministeri Grahn-Laasonen huolestuu omista ja hallituksen päätöksistä

Uusi Suomi uutisoi kuinka Sanni Grahn-Laasonen on huolestunut Hufvudstadbladetissa amislaisista. Yle uutisoi kuinka hän jakaa huolen yliopistosairaaloiden tutkimusrahoihin suunnitellusta leikkauksesta. Onhan se mukavaa, että joku on edes huolissaan, mutta nyt kaivattaisiin tekoja eikä ainakaan lisää huonoja päätöksiä.

Lähiopetus vähentynyt radikaalisti ja keskeyttämiset kasvussa

Suomen historian huonoin hallitus

Professori Markku Kuisma korvaa sairauden takia pitämättä jäänyttä jäähyväisluentoaan laajalla haastattelulla Helsingin Sanomissa 27.7.2018. Sitä on jo paljon käsitelty aina Hesarin pääkirjoitusta ja Ilta-Sanomien Timo Haapalaa myöten, mutta panenpa minäkin vielä lusikkani soppaan. Muutaman viikon aikaviive on auttanut järjestämään ajatuksia.

Onko klassillinen sivistys Sivistystä isolla S:llä?

“Jättäytymällä vapaaehtoisesti eurooppalaisen kulttuuriyhteisön ulkopuolelle me vain korostamme että me täällä Pohjoismaissa olemme barbaareja.”

“Klassillisen arkeologian lehtoraatin lakkauttaminen on häpeäksi koko sivistysvaltion käsitteelle.”

“Länsimaisessa sivistysmaassa täytyy olla yliopisto, jossa pystyy opiskelemaan ja tutkimaan kulttuurimme syntyhistoriaa.”

Kansainvälisesti poikkeuksellinen ilmiö: Suomen koulutustaso laskee

"Jopa miljoona suomalaista uudelleenkoulutukseen - Nyt alkaa tapahtua" otsikoi Uusi Suomi tänään kertoen hallituksen huolesta osaavan työvoiman pulasta ja Sanni Grahn-Laasosen neuvotteluista työmarkkinajärjestöjen kanssa tulevaisuuden koulutustarpeista. Koko hallituskauden ajanhan on tapahtunut - nimittäin muutoksia heikompaan suuntaan.

Yliopistolain satoa niitetään nyt yliopistoissa – mukana torajyviä?

Mitä Suomen yliopistoissa tapahtuu? Kysymys nousee mieleen, kun seuraa yliopistomaailmaa koskevaa uutisointia ja kuulee viestejä yliopistoista. Viesteissä kerrotaan epävarmuudesta, resurssipulasta, hallinnollisen työn lisääntymisestä, rahoitusmallin ongelmista, arvostuksen puutteen kokemuksista, huonosta johtamisesta, henkilöstön sivuuttamisesta ja ihmisten väsymisestä. Olen seurannut huolestuneena erityisesti Oulun ja Tampereen yliopiston sisäistä kuohuntaa. Henkilöstö on barrikadeilla ja epäluottamus johtoa kohtaan on käsin kosketeltavaa.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä